Hallusinaatiot tauluiksi

Kävimme joulukuussa 2016 Helsingin kaupungin taidemuseossa HAMissa Yayoi Kusaman näyttelyssä. Japanilainen Yayoi Kusama syntyi vuonna 1929 Matsumotossa, mutta muutti vuosiksi 1958-1972 Yhdysvaltoihin työskentelemään. Kusaman lapsuus on ollut onneton ja hänen äitinsä on kohdellut häntä kaltoin. Hänen tavaramerkikseen ovat muotoutuneet loputtomat pilkut ja pallot. Hän on tehnyt yhteistyötä suurten yritysten ja suunnittelijoiden,  esimerkiksi Coca-Colan ja Louis Vuittonin, kanssa. Kusama kärsii mielenterveysongelmista, kuten OCD:stä. Hän näkee hallusinaatioita, joissa hän voi esimerkiksi nähdä puulla olevan kasvot. Kusama hyödyntää näkemiään hallusinaatioita taiteessaan.

Päätin tutkia Yayoi Kusaman työtä Minä joka tein itsemurhan  (1977). Työ on kollaasi, jossa on käytetty mustetta, kuulakärkikynää, lyijykynää, akvarelleja ja guasseja. Maalauksen teemana on itsemurha. Kusama on käyttänyt siinä hallusinaatioissa näkemiään asioita. Taulun erilaisuus herätti kiinnostukseni väriensä ja muotojensa avulla. Kusaman näyttelyssä oli paljon suurikokoisia töitä, ja myös siksi tämä muita pienikokoisempi taulu erottui joukosta. Kusamalle vaikeaa aikaa oli juuri 70-luku, jolloin kuva on valmistunut. Kusama oli jo pitkään kärsinyt itsemurha-ajatuksista ja masennuksesta. Työ valmistui juuri ennen, kuin hän hakeutui vapaaehtoisesti hoidettavaksi psykiatriseen sairaalaan.

Työ on värikäs, vaikka teemana on itsemurha. Värit tosin ovat hieman haaleampia verrattuna moneen muuhun näyttelyn työhön. Haaleampien värien käyttö voisi liittyä raskaampaan  teemaan. Värien käyttö taas tekee siitä kiinnostavamman ja saa kiinnitettyä ihmisten huomion. Kusamalta on totuttu näkemään iloa tuovaa taidetta, ja siksi tämä on poikkeus. Kuvasta voidaan selvästi erottaa monia muotoja, kuten kenkä, kasvot ja puu. Toisaalta siinä on paljon epäselviä asioita ja muotoja, kuten taustalla olevat punaiset ja oranssit kuviot. Taustan kuviot voisivat olla peräisin juuri hänen hallusinaatioistaan. Eniten kuvassa tulevat esille vaalean väriset epärealistiset kasvot. Kasvoista on näkyvillä vain puolet, koska kenkä peittää siitä loput. Tällä voisi olla syvempi merkitys, esimerkiksi muodostelma saattaisi kuvata jonkin estävän tai ahdistavan häntä. Maalauksen hahmon silmiä katsomalla näyttää hän surulliselta, ahdistuneelta ja väsyneeltä. Näitä tunteita voi päätellä Kusamalla itsellään olleen. Tästä voidaan ajatella, että hän on halunnut tuoda omia tunteitaan esille tämän maalauksen avulla. Itselläni heräsi myös kysymys, miksi juuri kenkä on asetettu kasvojen eteen. Kuvan keskellä on lehtipuu, jossa on enää jäljellä vain muutamia lehtiä. Puu on kuvan keskellä ja edessä, mutta ei se silti erotu kuvasta ensimmäisenä siihen tehdyn  häivytyksen takia. Kuvan alaosassa on kuollut eläin. Tämä eläin voisi olla näätäeläin, kuten lumikko. Eläimeltä valuu verta kaulasta, mikä voisi viitata siihen, että se on tapettu. Toisaalta eläin on myös puun alapuolella, jolloin se olisi voinut hypätä puunoksalta; eläimen sijainti viittaisi itsemurhaan.  Myös eläimen asento, jossa raajat ovat levällään eri suuntaan, voisi liittyä puusta hyppäämiseen. Kuollut eläin tuo kuvaan juuri itsemurhaan liittyvän menehtymisen. Puun oikealla puolella nähdään linnunpelätin. Alaosassa on vielä kolme pientä kuusipuuta. Kuvassa oleville asioille on vaikea keksiä erityistä merkitystä. Eikä välttämättä kannatakaan, koska Kusama maalaa omista hallusinaatioistaan.

Kappaleiden päällekkäin asettelu ja häivytys saavat ne sulautumaan toisiinsa. Taulussa ei ole käytetty palloja ja pisteitä yhtä selvästi kuin useissa muissa taiteilijan töissä. Pisteitä voidaan kuitenkin nähdä taulun yksityiskohdissa, kuten taustalla olevassa linnunpelättimessä. Koko kuva on rajattu keltaisilla lehdillä. Näiden lehtien voisi olettaa olevan peräisin kuvan keskellä olevasta puusta. Puussa jäljellä olevissa lehdissä on vielä vihreää väriä, mutta rajauksessa käytetyt lehdet ovat keltaisia. Lehdet ovat syksyn väreissä, eli vuodenaika on syksy. Kuvan ympärillä olevat lehdet tuovat kuvaan syvyysvaikutelmaa. Lehdet myös rajaavat kuvan hyvin. Itselleni tulee mielikuva, että lehdet ovat peittämässä koko kuvan alleen. Myös lehtien varisemisella voisi olla syvempi merkitys. Variseminen kuvastaa ehkä loppuun palamista. Näistä ei kuitenkaan voi vetää suoria johtopäätöksiä ilman Kusaman omia ajatuksia. Taustassa on oranssia väriä, sen kuviot ja muoto saavat sen muistuttamaan hieman kurpitsaa. Kurpitsasta on muodostunut Kusaman symboli. Koko kuvassa voidaan nähdä lehden ruotien muodostamaa toistuvaa kuviota. Esimerkiksi kasvoissa ne erottuvat selvästi. Toistuvuuskin on liittynyt  Kusaman tyyliin. Kuva vaikuttaa suunnittelemattomalta. Tämä voisi johtua siitä, että hän maalaa hallusinaatioistaan. Suunnittelemattomuus tuo kuvaan juuri sopivasti sekavuutta.

Kuvan tehtävä on todennäköisesti herättää tunteita ja ajatuksia. Uskon että juuri taiteen mahdollistama tapa ilmaista itseään on auttanut Yayoi Kusaman yli itsemurha-ajatuksistaan sekä helpottanut hänen ahdistuneisuuttaan. Taiteilijalla on tällä hetkellä työn alla Ikuinen sieluni -maalaussarja; sarjassa on jo 500 osaa, mutta hän haluaa maalata vielä 1000 tai 2000 lisää. – Kusama  kertoo jatkavansa maalaamista elämänsä viimeiseen päivään asti.

 

 

 

Artikkelin kirjoittaja

Ole hyvä ja kommentoi omalla nimellä hyvien tapojen mukaisesti.

Jätä kommentti